Laitekaappi

Laitekaapin teko aloitettiin roudaamalla sähköpurkkeja veneeseen mallailua varten, ja toisaalta roudaamalla laivaputkasta kaikki ylimääräinen varastolle jotta sinne mahtuu asentelemaan. Ensin laitteita soviteltiin tilaan ja mittailtiin, jotta laipiolle löytyi sopiva paikka.

Tämän jälkeen laipio leikeltiin vanerista, tässä materiaalina käytettiin aiemmin poispuretun moottoritilan seinän vaneria, metsä kiittää. Tuo kun ei ole näkyvällä paikalla niin melkolailla sama mitä vaneria, kunhan kestää, ja tuo 9mm vaneri riittänee pitämään ankkurit ja köydet erossa sähkölaitteista. Koska tuota laipiota ei tuonne yhdessä palassa saa pyöriteltyä parhaalla tahdollakaan tehtiin se kahdessa palassa. Ensin kiinni pohjaan ja puiseen seinään, ja kun laipio oli jotakuinkin paikallaan laminoitiin se kylkeen muutamalla kerroksella katkomattoa, jotta se varmasti pysyy paikoillaan.

Kaappiin soviteltiin laitteita jo paikalleen. Wallaksen lämmitin tilan yläosaan, pois muiden asioiden tieltä. Tuo on aika iso pönttö, varsinkin kun letkuja ja putkia lähtee vähän joka suuntaan, niin piti laittaa ekana paikalleen. Isot kivet ennen hiekkaa ja silleen. Varsinaisesti lämmitin ei liity vahvasähköihin, eivätkä sähkölaitteet sinänsä kaipaa lisälämpöä, mutta ei tuolle juuri muuta sijoituspaikkaa ole tarjolla kun miettii jotta pois sisätiloista (ääni), lähelle sisätiloja (letkut, lämpöhäviöt), lähelle tankkia ja paikkaan jossa palava materiaali kuten köydet ei vahingossakaan päädy lämmittimeen.

Toinen heti paikoitettava asia oli moottorinohjaus, koska kaapelivetojen pituudet on hyvä pitää sille minimissä. Tästä syystä se tulikin tilan etuosaan, mahdollisimman lähelle moottoria. Tämän jälkeen paikkansa hakivat laturit, joita on joka akulle omansa eli yhteensä 4. Näille tehtiin oma hylly, näin tila riittää helposti kaikelle, ja riittävät välit ilmankierrolle saadaan. Kun kylki kaartaa tuossa aika reippaasti on hylly käytännössä alemman rivin takana ennemmin kuin päällä.

Sonihull ja 12/48V-konvertteri mahtuvat helposti jäljelläolevaan tilaan, ja jos tuonne nyt jostain syystä haluaa vielä joku muukin purkki niin sekin menee. Parempi jättää hiukan ylimääräistä tilaa aluksi, aina voi tulla yllätyksiä ja yleensä veneen ikääntyessä laitteet ei ainakaan vähene.

Akkukaapelointia mietittiin vielä hiukan uudestaan Oceanvoltin Jannen ajatuksien pohjalta. Lähimmät akut kytketään rinnan, ja sarjaankytkentä tehdään näiden pakettien yli, jotta kuorma jakaantuu tasaisesti.

Tuon laitetilan rakentelu käy samalla jumpasta, tuonne kun kömpii sen varovaisesti arvioiden 50 kertaa päivän aikana niin tietää könynneensä. Paskamainen paikka asentaa, mutta toisaalta kuitenkin vielä luoksepäästävissä, ja laitteet ovat hyvin suojassa keskellä venettä.