Yhteenveto kesän kokemuksista ja veneen käytöstä

Yleistä
E-vene saatiin valmiiksi kesäkuun lopulla parahiksi ennen Hangon regattaa, ja testiajoa ehdittiin suorittaa lopulta pari iltaa ennen siirtopurjehdusta ja itse kisoja. Jo ensimmäisissä testeissä huomattiin sähkömoottori oikein mukavaksi ja tehokkaaksi, ja todettiin veneen muutenkin toimivan hyvin. Sama käsitys vahvistui Regatan aikana, ja tämän rohkaisemina vene valittiin kerhon perinteiselle Pitkälle Purjehdukselle, joka suuntasi tänä vuonna Ruotsiin, Tukholman saaristoon, Mälaren-järvelle sekä Gotlantiin. Syksymmällä venettä käytettiin sekalaisessa kerhokäytössä, mm. iltapurjehduksilla, purjehtijakurssilla, esittelypurjehduksilla sekä viikonloppuretkillä.

Kesän aikana sähkövenettä ehdittiin siis hieman venähtäneestä rakentamisesta huolimatta käyttää kovin monipuolisesti ja innokkaasti, ja veneelle löytyikin kerhosta innokkaita käyttäjiä rutkasti. Kesän aikana kerätyt mailit antoivat jo hyvän kuvan veneen toimivuudesta sekalaisessa käytössä, ja tähän on kerätty näitä kokemuksia.

Sähkömoottori
E-veneen sydämenä toimi Oceanvoltin sähkömoottori, yhdistettynä S-vetolaitteeseen ja litiumakkuihin. Paketti osoittautui alun pikkuongelmien jälkeen luotettavaksi, ja toimi vakaasti. Protoluonteesta johtuen ekoilla reissuilla jouduttiin liiskaamaan bugeja, mutta nykyisellään niitä ei ole enää ja kaikki toimii, tulevissa suoraan kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa moottoreissa oletettavasti jo suoraan paketista. Tässä mielessä sähkömoottorit ovat siis nyt tulleet tavallisen veneilijän ulottuville, eikä polttomoottorista eroonpääsemiseen enää tarvita propellihattua ja keksijäpellen luonnetta.

Moottorin suurimpina etuina polttomoottoreihin, erityisesti FE:n vakioon pihatontun kokoiseen dieseliin verrattuna, havaittiin välittömästi tarjolla oleva runsas teho ja hiljaisuus. Satama-ajo on todella helppoa kun tehoa on saatavilla heti, ja suuri potkuri puree hyvin. Työntöä on molempiin suuntiin paljon enemmän kuin normaalisti, ja kun lyö paakit alas vene lähtee kuin se kuuluisa kaislikon hauki. Samoin pysähtyminen onnistuu suuremmastakin vauhdista todella lyhyellä matkalla, ja veneen kääntely nopeasti on myös entistä helpompaa vahvan potkurivirran ja FE:n suuren peräsinlavan yhteisvaikutuksen ansiosta. Satamakäyttö ei myöskään syö akkuja kuin nimeksi, muutaman tunnin jatkuva kurssiharjoittelukaan ei vielä kokonaisvarauksessa kovin paljoa tunnu.

Matka-ajossa sähkömoottorin vauhti on taloudellisessa moodissa hiukan dieseliä hitaampaa, tyypillisen matkavauhdin asettuessa noin neljän solmun maisemiin, joka tarjoaa 40 mailin toimintasäteen. Toki dieselille normaalia viittäkin voi ajaa, mutta tällöin toimintasäde putoaa 25 mailiin. Tätä testattiin myös käytännössä, ja todellinen toimintasäde vastaa teoreettista kun pohja on puhdas ja vesi tyyntä. Likainen pohja verottaa toki, ja samoin tuuli, mutta tuulisissa oloissa veneellä edetään purjein, joka on joka tapauksessa konevoimaa tehokkaampaa.

Vauhdinpudotuksen kuitenkin korvasi moninverroin veneen hiljaisuus, tunnelma oli lähes kuin purjehtiessa, ja tyynessä kesäillassa moottorilla liikkuminen suorastaan nautinnollista ja rentouttavaa. Käytännössä kantama ei noussut rajoittavaksi tekijäksi saaristossa missään vaiheessa, akut riittivät helposti kolmeksi päiväksi kun matkaa taitettiin pääosin purjein, ja tyynen yllättäessä seuraavaan satamaan pääsi vielä helposti. Kolmessa päivässä veneestä loppui jo ruokakin, joten käynti palveluilla varustetussa satamassa tuli tehtyä muutenkin, ja akut samalla täytettyä. Luonnonsatamien koluamista sähkömoottori ei siis rajoita, pisimmillään taisi mennä viisikin päivää lataamatta. Avomeriosuuksilla sähkön riittävyys sensijaan on vielä rajoite, ja siksi esimerkiksi Gotlannissa käynti vaati huolellista ennakkosuunnittelua säätiedostusten kanssa, jotta päästiin tuulivoimalla.

Sähkömoottorin huomattavan innokas vaste kaasuun yllätti uudet kipparit usein ensitutustumisella ja ensimmäisistä manöövereista tulikin vähemmän sulavia, mutta pienen totuttelun jälkeen ajo sujui ja venettä kehuttiin kautta linjan dieseliä helpommaksi ajaa. Pari kertaa tuli myös havaittua että kaasun tönäisy vahingossa esimerkiksi ankkuria laivaputkasta kaivaessa käy helposti ja aiheuttaa hässäkkää, veneen hyökätessä samantien eteenpäin. Diesel tarjoaa tässä tilanteessa enemmän reagointiaikaa. Tarmokkaasti reagoivan koneen käskyttämiseen toivottiinkin pidempää ja jäykempää kaasukahvaa, jolla säätäminen ei olisi ihan niin millintarkkaa. Nykyinen pikkukahva on kiva messuilla, mutta vähän hankala hanskat kädessä keinuvassa veneessä.

Toki on myös todettava että sähkömoottorin teho tuo kiusauksen leikkiä, esimerkiksi sulusta lähtiessä on melkein pakko painaa hetkeksi kaasu auki ja katsella kun moottoriveneilijät keräävät leukaansa kannelta ihmetellessään purjeveneen nopeaa ja äänetöntä lähtöä mahtavan potkurivirran saattamana. Toisaalta esimerkiksi luonnonsatamiin saapuminen ja lähtö sujuvat entistä paljon huomaavaisemmin, kun voi vain lipua hiljaa paikalleen ja aamulla ulos, ilman että tarvitsee häiritä rauhaa dieselillä. Lisäetuna on paljon helpompi kommunikoida keulaan esimerkiksi mahdollisista väisteltävistä kivistä ja köysien kiinnityskohdista, kun ei tarvitse huutaa moottorin melun yli vaan puheääni riittää.

Painoero dieseliin jää hyvin pieneksi kun mukaan lasketaan kaikki varusteet. Dieselin (90kg), varusteiden (10kg) ja tankin (30kg) tilalle tulivat sähkömoottori (40kg), akusto (80kg) ja laturit (20kg), joten kokonaispaino nousi noin 10kg. Paino saatiin kuitenkin sijoiteltua paremmin koska akut olivat kölin molemmin puolin, lähellä painopistettä ja alempana. Moottorin kanssa peräpainoiselle veneelle tämä teki hyvää. Samoin tilaa sähkömoottori säästää rutkasti, koska itse kone on suunnilleen pienen soppakattilan kokoinen, ja loput purkit voi sijoitella veneessä paljon vapaammin kuin dieselin. FE:n tapauksessa tällä saatiin moottoritilan kohdalle avoin varastokolo, johon uppoaa esimerkiksi kolme urheilukassia tai purjesäkit. Toki akut veivät sohvanaluset, joten kokonaistilan määrässä ero ei ole iso, mutta tarjolla olevan tilan käytännöllisyydessä ja hyödynnettävyydessä sähkömoottori on yliveto. Varsinkin jos moottorin pienuuden huomioisi jo veneen suunnittelussa, se mahdollistaisi uusia tilaratkaisuja. Esimerkkinä lisätilan hyödyntämisestä olisi esimerkiksi mahdollisuus konvertoida pistopunkka tuplaleveäksi, mutta FE:ssä se olisi vaatinut istumalaatikon pohjan korottamisen, jota ei nyt haluttu tehdä.

Käytännössä sähkömoottorin teho (8.6kW) ylitti rutkasti dieselin (6kW) tehon, kone tuntui paljon tehokkaammalta ja vähempikin riittäisi FE:n kokoiseen veneeseen hyvin, yli 50% teholle ei ollut oikeastaan ikinä muuta tarvetta kuin Elvistely. Haittapuoliksi dieseliin nähden jäävät siis toistaiseksi hinta ja rajallisempi kantomatka. Saaristokäytössä sähkömoottori on kuitenkin paljon mukavampi ja kantama riittää hyvin, joten jos lompakko kestää ei omaan veneeseen tulisi mieleen muuta enää asentaa. Tulevaisuudessa moottoreiden ja etenkin akkujen halventuessa sähkömoottorin onkin helppo ennustaa yleistyvän.

Eliönesto
Veneen pohjaan maalattiin pelkkä epoksi ja myrkky jätettiin pois. Tämän mahdollisti ultraääneen perustuva eliönesto, jonka pitäisi karkottaa levä ja sitä kautta myös muut vesieliöt veneen pohjasta. Laite oli käytössä koko kesän veneen ollessa maasähkössä. Tuloksena pohja oli syksyllä varsin rujossa kunnossa, paksun leväkasvuston peittäessä pohjaa. Positiivisena puolena näkkiä oli tavallista vähemmän. Ongelman syytä selvitellään vielä, mahdollisesti laitteen pitäisi olla päällä koko ajan, joka tosin syö hiukan akkuja, mutta lienee mahdollista ainakin aurinkopaneelin avulla. Muutamankin päivän mittaiset maasähköttömät jaksot saattoivat mahdollistaa levän kiinnittymisen, ja ultraääni ei niitä enää irrottanut. Toinen mahdollisuus on joku ongelma asennuksessa, vaikka laitteen toiminta kyllä testattiin ja asennus suoritettiin huolella ohjeiden mukaisesti. Näpppituntumalta kesälla arveltiin levän kasvavan hiukan tavallista hitaammin pohjaan ja irtoavan tavallista liukkaammin, voi siis myös olla että ultraäänen teho ei itsessään riitä pitämään levää poissa, mutta vähentää sen kasvua niin että pari pesua kaudessa riittäisi. Suomessa pesu vaatinee toistaiseksi sukeltelua, Ruotsalaisilla oli jo purjeveneillekin sopivia harjapesureita. Astialle palataan ensi kaudella, ja kokeilut jatkunevat jossain muodossa.

Muu sähköjärjestelmä
Ekomielessä sähköjärjestelmän osia vaihdettiin vähävirtaisiin, ja muutenkin systeemi uusittiin suurelta osin. Valaistus toteutettiin täysin LEDeillä, joilla saavutettiin paljon tavallista pienempi virrankulutus. Kulkuvaloina LEDit toimivat siinä missä hehkulamputkin, kirkkaudessa ei havaittu eroa. Pitkällä aikavälillä etua tuo huoltovapaa ja iskunkestävä rakenne, kun palavaa polttimoa ei ole. Samalla kotelo on vesitiivis, koska sen ei tarvitse olla avattava. Sisävalaistuksessa pitkät LED-listat osoittautuivat loistaviksi, tuottaen kattavan ja kirkkaan yleisvalon. Listat huomattiin niin hyviksi että kopioitiin kerhon muihin veneisiin samantien.

Projektin yhteydessä uusitut radio, VHF ja mittaristo toimivat myös hyvin, ja monipuolinen mittaristo tarjosi paljon apuja purjehdukseen, mahdollistaen mm. tuulen muutosten seuraamisen perusmallin mittareita paremmin. GPS oli myös kovasti kätevä navigoinnissa avomerellä.

Lazybag-malliseen puomipeitteeseen yhdistetty aurinkopaneeli saatiin lopulta asennettua veneeseen vasta syksyllä, eikä siitä näin saatu vielä kovin laajaa käyttökokemusta. Senverran ehdittiin testailla että todettiin tuo purjehduksen kannalta oikein käteväksi, lazybag itsessään on hyvin näppärä, eikä aurinkopaneeli haittaa sen käyttöä mitenkään. Tavallisen aurinkopaneelin sijoitteluongelmat ja tielläolo loistivat poissaolollaan. Ensi kesänä saadaan toivottavasti senverran aurinkoa että päästään testailemaan myös sähköpuolta ja sen vaikutusta akkujen kestoon.

Muuta veneestä
Veneen uudistettu heloitus helpotti purjehdusta huomattavasti, kaikkien säätöjen toimiessa vaivattomasti. Vaikkei tämä sinänsä lisää optimaalisessa trimmissä kulkevan veneen maksimivauhtia, vaikuttaa säätöjen helppokäyttöisyys siihen että niitä tulee käytettyä, jolloin vene on keskimäärin lähempänä hyvää trimmiä ja siten matkavauhti yleensä parempi. Osansa tähän toi toki myös hyväkuntoinen purjevalikoima josta löytyi sopivaa kangasta useimpiin olosuhteisiin. Purjehdusominaisuuksissa huomattiin myös sähkömoottorin tuoma parempi painojakauma, joka nopeutti venettä hitusen, ainakin mielikuvissa, kun perä ei enää kyntänyt liian syvällä.

Dieselkäyttöinen Wallaksen hella todettiin helppokäyttöisyydessään ja siisteydessään ylivertaiseksi sekä kaasuun että etenkin spriikeittimeen verrattuna, joskin lämpeneminen otti oman aikansa. Pitemmällä reissulla alettiin kaivata jääkaappia, ja se veneeseen tullaan aikanaan asentamaan.

FE:n jo ennestään hyviksi tunnetut ominaisuudet olivat toki veneessä läsnä, ja tällä veneellä onkin kiva retkeillä ja kurssikäyttöön se soveltuu erinomaisesti selkeiden purjehdusominaisuuksiensa ansiosta. Kisaradallekin vene taipuu, vaikkei toki modernien raasereiden vauhtiin ylläkään. Sähkömoottorin alustaksi vene oli hyvin sopiva, riittävän pieni jotta lataus riittää pitkälle. Suurissa, yli 40 jalan veneissä rajoittavaksi voinee tulla yön aikana akustoon saatavan energia määrä, moottoreiden teho ei ole ongelma. Kokeilun perusteella voisi arvella sähkömoottorin sopivan hyvin myös nykyisin tyypilliseen noin 30-35 jalan purkkariin. Hybridikäyttökin voisi toki olla mahdollinen, mutta näin pienessä veneessä se olisi tuonut lähinnä turhaa painoa ja monimutkaisuutta, akuillakin pääsee niin kauas ettei agregaattia juuri kaivannut. Toki vielä paremmin sähkömoottori toimisi veneessä joka liikkuisi jo aivan henkäyksellä, jolloin konetta tarvitsisi entistä harvemmin, mutta hyvin sähköllä pärjäsi tällaisella perheveneeksi rikatulla laitteellakin.

Ekologisessa mielessä vanhan veneen kunnostus todettiin myös hyväksi ratkaisuksi, joskin työtunteja ja rahaa tuohon uppoaa rutkasti, eikä projekti ilman sponsoreiden apua ja kerholaisten talkoointoa olisikaan ollut mielekäs. Vanha vene kuitenkin nuoreni perusteellisen remontin seurauksena ainakin kymmenellä vuodella, ja tullee palvelemaan kerhoa näin vielä kauan.

Yhteenveto
Veneellä purjehtimisesta jäikin yleisesti todella hyvä maku suuhun, ja loppusyksystä Electrip oli kerhon varauskalenterissa selkeästi suosituin vaihtoehto. Juuri rempatulla veneellä on yleensäkin mukava purjehtia kun kaikki toimii, ja varustepäivitykset ja uusi tekniikka tekivät veneellä purjehtimisesta entistä helpompaa ja hauskempaa.

Sähkömoottori todettiin hyvin toimivaksi ja venekäyttöön kypsäksi ratkaisuksi. Uusi akkutekniikka mahdollistaa riittävän toimintasäteen ja kohtuullisen painon, ja käyttöominaisuuksiltaan moottori voittaa polttomoottorit mennen tullen. Myös muut tekniset ratkaisut toimivat pääosin hyvin. Eliöneston osalta kehitystä jatketaan, toivottavasti ensi kesänä paremmin tuloksin. Jotain muutakin pientä puuhastellaan vielä varmasti, mutta pääosin e-vene on nyt saatu valmiiksi ja toimii hyvin, palvellen kerholaisia tulevina vuosina pitkään ja hyvin.

Nyt, kun toimiva esimerkki on rakennettu ja testattu ja tuloksia on laajalti esitelty, ekologisemman veneilyn esteenä ei voine enää olla edes teknologian tuntemattomuus, ja uuden tekniikan voikin odottaa tulevan vastaan väylillä ja satamissa toivottavasti entistä useammin.

Vene ylhäällä

Nosteltiin vene viime perjantaina ylös onnistuneen kauden päätteeksi. Kokonaisuutena sähköpropulsio toimi todella hyvin, vaikka jotain pieniä prototyyppibugeja jouduttiinkin liiskaamaan. Toki tuo nyt oli aikalailla odotettavissakin, ja loppukaudesta kone pelasi jo lähes täydellisesti. Toimivuus tuli todettua pitemmälläkin reissulla, eikä isoja ongelmia juuri ollut. Akkukapasiteetti on senverran reilu ettei se muodostanut kovin isoja käytännön rajoitteita, muutaman päivän pystyi helposti olemaan sähköverkon ulottumattomissakin, ja yleensä ennen sähköä loppui ruoka. Lähinnä pitkillä avomeriosuuksilla tuolla on merkitystä, siinä mittakaavassa koneella ei pääse kauas.

Muutenkin kuin moottorin osalta kunnostettu ja uudistettu vene pelasi mainiosti, ilo purjehtia kun kaikki toimii :)

Ainoa systeemi mikä ei ihan lupauksiaan lunastanut oli eliönesto, kuten nostokuvista näkyy. Näkkiä pohjassa oli suht vähän, ja levääntymisvauhti oli selkeästi hitaampi kuin paljaalla pohjalla sellaisenaan. Syksystä pohjaa kuitenkin peitti jo tukeva leväkerros, ja kryssivauhdista puuttuvaa solmua ei oikein korvannut ajatus ekologisen lähiruuan kasvattamisesta omalla sushifarmilla. Osasyynä saattaa olla että eliönesto oli päällä vain maasähköistä, ilmeisesti tuo ei räjäytä likaa irti jos levä ehtii parin päivän luonnonsatamakiertueen aikana aloittaa kiinnittymisen. Ensi kaudelle täytyy siis ihmetellä jotain, joko laitetaan eliönesto myös akkuihin kiinni ja/tai putsataan pohja about kuukauden välein sukeltamalla tai sitten pitää myrkyttää. Spekulaatiota tästä, samoin kuin kattavampi raportti kauden havainnoista tulee kun ehditään, nyt keskitytään paketoimaan veneet talveksi.

eVeneen viralliset kastajaiset!

eVeneen viralliset kastajaiset pidetään siis jo vajaan kahden viikon kuluttua. Tervetuloa mukaan!

EDIT: Vaihdettu  uusi mainos lisättynä varmistuneella puhujalla: SPV:n (Suomen Purjehdus ja Veneily ry) puheenjohtaja amiraali Juhani kaskeala tulee esittämään meille tervehdyksensä!

Sähkö vs. Diesel - Hangon Regatta 2012

Nyt kun Hangon hulinat alkavat turvallisesti olla takana päin, on aika avata hieman regatan saldoa. Kisoihin mentiin siis kerhomme kahden FE83:n voimin, joista Trip Tease on varustettu perinteisellä dieselmoottorilla ja Electrip siis sähkömoottorilla. Regattaan lähdettiin enemmän pitämään hauskaa, nauttimaan ja siinä samalla ottamaan mittaa sekä kerhomme sisällä, että muita FE-luokan veneitä vastaan. Miehistöpuolelle ei asetettu suurempia vaatimuksia kisakokemuksesta, vaan mukaan lähdettiin enemmän rempseällä otteella tarjoamaan mahdollisimman monelle kokonaan uusia elämyksiä ratakisojen parissa. Siirtopurjehdukset Helsingistä Hankoon saivat tällä kertaa riittää harjoituksesta, ja kun vielä Hankoon päästyä tehtiin aikataulujen sanelemia pakollisia miehistövaihtoja, saatiin molempiin veneisiin jota kuinkin tasapäiset miehistöt.

Itse kisat tuntuivat menevän molemmilla veneillä nousujohteisesti läpi viikonlopun heikkenevän tuulen. Perjantaina jopa 15 m/s noussut tuuli oli molemmille veneille kohtalaisen kova sisäänajo, joten spinnut jätettiin suosiolla pussiinsa ja katseltiin enemmän muiden menoa perästä päin. Elec tuntui ottavan säännön mukaisesti parempia lähtöjä, mutta haasteelliset olosuhteet tarjosivat hyvän mahdollisuuden tiukkaan kerhon sisäiseen kilpailuun. Niinhän siinä sitten kävi, että ElecTrip vei perjantaina molemmissa lähdöissä pidemmän korren ja oli molemmissa lähdöissä selkeästi parempi.

Lauantaille päätettiin ottaa Teasessa hyökkäysvaihe päälle, mutta jälleen tuntui Elec kulkevan hitusen paremmin. Päivän ensimmäinen lähtö Elecille, jälleen. Tällä kertaa alkoi eilisestä keventynyt tuuli antaa myös paremmat mahdollisuudet yrittää tunkea mukaan muiden veneiden välisiin kahinoihin, joten vauhti alkoi löytymään. Teasen osalta päästiin sitten toisessa lähdössä ottamaan jo revanssia ja saatiin päivän päätteeksi niskalenkki Elecistä, jättäen heidät nuolemaan näppejään. Valta oli vaihtunut - vai oliko?

Rantaan päästyä alkoi valmistautuminen saunaan ja välitön spekuleeraus menneestä päivästä ja tiukasta väännöstä radalla. Liekö sitten Elecin porukoilla jäänyt jotain hampaan koloon, kun saunassa alkoi puheet kääntyä uuden haasteen pariin: Onhan se nyt otettava veneistä mittaa myös moottorilla! Eikun veneet perät vastakkain, moottoreista täysi teho eteen ja katsotaan kuka vie pidemmän korren. Lopputuloksen voi nähdä täältä:

http://www.youtube.com/watch?v=qbgehS9XmzU

Onhan tuosta ollut aiemminkin jo puhetta, joten nyt oli mitä mainioin paikka testata voimasuhteet. Niinhän siinä sitten kävi, että sähkö vei ottelun puhtaasti 3-0, mutta hauskaa oli !. Yritimme Teasessa laittaa todella kampoihin: Dieselmoottori oli vedoissa täydellä kaasulla ja pakoputkesta tuli ajoittain hyvinkin mustaa savua, mutta ElecTripin sähkömoottori ei jättänyt mitään jossiteltavaa. Potkurivirta kumosi hitaan dieselin täysin ja veneet lähtivät kiihtymään melko reipasta vautia.

Kunniakierrosta ajaessaan tuli vielä esiin sähkömoottorin aivan uskomaton kyky reagoida suunnan vaihdoksiin. Vene on mahdollista pysäyttää kuin seinään ja liikkeelle lähdetään alta aikayksikön! Vastaavaa kykyä vastata kaasuun ei dieselmoottorilla saa. Nopeissa suunnanvaihdoissa olisi dieseliin kytketty vaihteisto todella kovilla. Rannoille tulikin nopeasti runsaslukuinen joukko uteliaita seuraamaan haastettamme ja Elecin ylivoima irroitti hyvät huudot: "Mikko sä ajat väärään suuntaan..." Jostain kumman syystä ei saatu enää ketään muuta ottamaan haastetta köydenvetoon vastaan :)

Sunnuntai päivä olikin sitten jo kisojen puolesta oma lukunsa, taistelu jatkui radalla ja näin edespäin. Tärkein oli kuitenkin ehkä jo saavutettu lauantaina illalla. Toivottavasti kaikilla rannoilla olleilla oli lähellekään yhtä hauskaa, kuin meillä! Eikun sähköllä eteenpäin.

Pitkä purjehdus

Alkuperäinen testisuunnitelma lensi ikkunasta pihalle kun kerhon rannikkopursi päätyi yllättäen telakalle keskellä parasta kautta ja todettiin että korvataan ElecTripillä kerta vene alkaa purjehduskunnossa olemaan. Näinpä vene lähteekin kerhon perinteiselle Pitkälle purjehdukselle, joka suuntaa tänä vuonna Ruotsin rannikolle ja Mälaren-järvelle, ehkä Gotlantiinkin, ja kestää kuutisen viikkoa. Venettä ehdittiin tätä ennen testailla pari viikkoa ja kun varsinaisia isompia ongelmia ei ilmennyt niin ei ole hyvää syytä olla testaamatta vähän isomminkin. Lopulta saaristo on saaristoa Ruotsissakin, samoin sähkö on sielläkin samanlaista, sinistä ja sattuvaa väärin käytettynä ja hyvä veneen polttoaine oikein käytettynä, letkusta saa lisää.

Lopulta tästä saadaan nyt sitten samantien kunnolla kokemusta sähköveneen soveltuvuudesta pitempään matkakäyttöön, ja havaintoja raportoidaan tästä jossain vaiheessa reissun varrelta.

Hangon Regatta

Melkoisen hyvät hulinat oli, hauskaa kisailua ja laiturielämää. Taidettiin saada aika paljon huomiota sähköveneellä, ainakin uteliaita riitti :) Tästä kirjoitellaan viel parempaa raporttia ehtiessä, kera kuvien ja videon.

Kisaveneenä sähkökäyttöinen on toki rokkaa kuin sata jänistä, painopiste on paremmassa paikassa kuin polttomoottorilla ja muuten tuo ei kisaamiseen varsinaisesti vaikuta vaan ratkaisevaa on tuo toinen ekologinen liikkumamuoto eli purjeet. Tuuligeneraattoriahan purjeveneen moottoria varten on turha asennella, veneessä kun tavallaan on jo aika tehokas laitteisto tuulen muuttamiseksi liike-energiaksi. Eliötön ja myrkkymaaliton pohja tuo toki plussaa myös, ainakin toistaiseksi näyttäisi olevan puhdas. Potentiaalisesti tuosta voisi saada hiomalla sileämmän kuin myrkkypohjista, ja jos eliöt pysyvät poissa koko kauden voi tässä olla varsin voittoisa konsepti.

Testimatkailua

Nyt kun vene saatiin vesille ja tikku ylös niin on toki koeajojen aika. Ensimmäisenä testinä toimi toki mastokraanalle ajo, ja rikin perussäätöjen samoin kuin purjeiden ja koneen toimivuus varmistettiin lyhyellä iltalenkillä. Tämän jälkeen veneellä vedettiin puolikas kurssi ja siirtopurjehdus Hankoon. Reissujen aikana vene toimi pääosin odotusten mukaisesti eli oikein hyvin, joitain pikkubugeja toki tuli vastaan.

Kone lähtee päälle normaalisti pääkytkimeltä, mutta jos se on käyttämättä yli 10min täytyy systeemi resetoida pääkytkimestä. Ilmeisesti moottorikontrolleri menee johonkin lepotilaan vaikka sitä ei käsketäkään, ja ei osaa itse sieltä palautua. Vaan tämä nyt on ennemmin pikkuvaiva kuin vika, korjautuu kun käyttää päävirrat nollissa ennen tarvetta koneelle, ja korjautuu myöhemmällä softaversiolla kokonaan. Yksi uusista akkulatureist osoittautui vialliseksi, mutta saatiin vaihdettua samantien. Kun vika huomattiin Elisaaressa ja soiteltiin vähän niin uusi laturi lähti Regattamiehistön matkaan ja oli vastassa laiturilla seuraavana iltana, melkoisen loistavaa palvelua.

Muuten systeemit onkin pelanneet hyvin, hupipuolella oikeastaan kaikki toimii mitä on asennettu. Lämmitin puhaltaa lämmintä ilmaa kun napista painaa, hella samoin. Mittarit pelaa, valot pelaa, kulkuvalot pelaa, veharilla saa yhteyden kaveriin ja rokki soi radiosta. Mikäs tällä purjehtiessa. Joitain keskeneräisiä juttuja pitäisi vielä, ainakin nyt makeavesitankin letkutus ja jääkaapin koneisto. 12V puolelle pitäisi myös volttimittari jotta näkisi akun tilanteen. Samoin toki uutta moottorin näyttöpaneelia odotellaan vielä, jotta näkisi akkujen varaustilan.

Moottori itsessään on loistava käyttää, tehoa on rutkasti ja se tulee heti kun kahvasta kääntää eikä viiveellä kuten dieselissä. Vene on ihan uskomattoman helppo satamassa, FE kun kääntyy kolikon päällä muutenkin ja nyt vauhtiakin saa lisää ja pois tosi rivakasti. Pysähtyykin kuin seinään kun käyttää kahvaa taaksepäin. Toki myös koneajo muuten pelaa kivasti, ääntä on juuri senverran ettei tarvitse arpoa pyöriikö kone, mutta ihan erilailla hiljainen kuin diesel. Selkeinpänä eron huomasi kun Hangon siirron keskiviikkona tuuli loppui jossain Gåsiksella ja siitä suurin osa matkasta kohti Elisaarta tultiin sähköllä, joku 7-8h ja 4kn marssivauhtia eli 30 mailia, ja silti oli viel hyvän purjehduspäivän fiilis ennemmin kuin sellanen mikä tulee jos napottaa dieselillä koko päivän. Samalla näkyi jo vähän tuokin että ei sähkömoottori lopulta kovin paljon syö kantomatkasta kunhan satamasta saa lisää latinkia ja hiukan huomioi reitin eikä stressaa siitä et olis pakko päästä kovaa kokoajan. Lopulta vaikka tuo taloudellinen 4kn on hitaahkoa niin kyllä silläkin matkaa taittuu kun sitä voi ajaa ~koko päivän, veneessä kuitenkin on peti ja keittiö käytettävissä samalla. 5kn on järkevän matkavauhdin yläraja, senjälkeen alkaa vastus nousta turhan paljon. Toki purjeilla 7kn on vielä järkevä ja joskus jopa helppo matkavauhti kuten tokana siirtopäivänä todettiin spinnuillessa. Tokan siirtopäivän aikana tuli muutenkin testailtua purjehdusominaisuuksia kun treenailtiin Regattaa varten, ja samalla purjehdusheloitus laitettiin viimeisen päälle tikkiin.

Voidaan siis tämän perusteella todeta alustavasti jotta ainakin lyhyempään matkailuun ja kurssikäyttöön sähkövene sopii oikein hyvin. Näin toki arveltiinkin jo ennakkoon ja siihen tätä on ensisijaisesti rakennettukin.