Peräsinremppa otti taas aimo askeleen eteenpäin, kun kuori laminoitiin uudestaan kasaan. Ihan täydellistä vaahdotuksesta ei tullut, takaylänurkka pääsi nousemaan pari milliä, mutta eiköhän tuosta vielä kohtuullisen profiilin saa muotoiltua.
Ensin vaahtoturseet poistettiin, tässä hyväksi työkaluksi osoittautui retkikirves. Sitä kun liu'utti lappeellaan lapaa pitkin ja iski vaahtokakkuun lähti vaahto isoina lohkareina. Merkittävä tekijä tässä on terän massa, painava terä jaksaa tehdä jotain. Puukolla tuota ei juuri saanut nyherrettyä, senverta kovaa se on. Rälläkällä olisi tullut majesteetillinen sotku, vaikka varmasti tuo olisi silläkin lähtenyt.
Toki tuo sotku saatiin aikaan seuraavassa vaiheessa kun raon reunoihin tehtiin reilu laminointiviiste. Viisteellä varmistetaan lasikuidun tarttuminen ja näin syntynyt ura laminoitiin täyteen katkomatolla. Tuloksena on käytännössä yhtä puuta oleva kappale kun uusi kuitu tarttuu vanhaan laajalta alalta. Seuraavaksi hiotaan ylimääräiset laminaatit pois ja kitin ja hiomisen avulla muotoillaan lapaprofiili.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti