Nyt kun Hangon hulinat alkavat turvallisesti olla takana päin, on aika avata hieman regatan saldoa. Kisoihin mentiin siis kerhomme kahden FE83:n voimin, joista Trip Tease on varustettu perinteisellä dieselmoottorilla ja Electrip siis sähkömoottorilla. Regattaan lähdettiin enemmän pitämään hauskaa, nauttimaan ja siinä samalla ottamaan mittaa sekä kerhomme sisällä, että muita FE-luokan veneitä vastaan. Miehistöpuolelle ei asetettu suurempia vaatimuksia kisakokemuksesta, vaan mukaan lähdettiin enemmän rempseällä otteella tarjoamaan mahdollisimman monelle kokonaan uusia elämyksiä ratakisojen parissa. Siirtopurjehdukset Helsingistä Hankoon saivat tällä kertaa riittää harjoituksesta, ja kun vielä Hankoon päästyä tehtiin aikataulujen sanelemia pakollisia miehistövaihtoja, saatiin molempiin veneisiin jota kuinkin tasapäiset miehistöt.
Itse kisat tuntuivat menevän molemmilla veneillä nousujohteisesti läpi viikonlopun heikkenevän tuulen. Perjantaina jopa 15 m/s noussut tuuli oli molemmille veneille kohtalaisen kova sisäänajo, joten spinnut jätettiin suosiolla pussiinsa ja katseltiin enemmän muiden menoa perästä päin. Elec tuntui ottavan säännön mukaisesti parempia lähtöjä, mutta haasteelliset olosuhteet tarjosivat hyvän mahdollisuuden tiukkaan kerhon sisäiseen kilpailuun. Niinhän siinä sitten kävi, että ElecTrip vei perjantaina molemmissa lähdöissä pidemmän korren ja oli molemmissa lähdöissä selkeästi parempi.
Lauantaille päätettiin ottaa Teasessa hyökkäysvaihe päälle, mutta jälleen tuntui Elec kulkevan hitusen paremmin. Päivän ensimmäinen lähtö Elecille, jälleen. Tällä kertaa alkoi eilisestä keventynyt tuuli antaa myös paremmat mahdollisuudet yrittää tunkea mukaan muiden veneiden välisiin kahinoihin, joten vauhti alkoi löytymään. Teasen osalta päästiin sitten toisessa lähdössä ottamaan jo revanssia ja saatiin päivän päätteeksi niskalenkki Elecistä, jättäen heidät nuolemaan näppejään. Valta oli vaihtunut - vai oliko?
Rantaan päästyä alkoi valmistautuminen saunaan ja välitön spekuleeraus menneestä päivästä ja tiukasta väännöstä radalla. Liekö sitten Elecin porukoilla jäänyt jotain hampaan koloon, kun saunassa alkoi puheet kääntyä uuden haasteen pariin: Onhan se nyt otettava veneistä mittaa myös moottorilla! Eikun veneet perät vastakkain, moottoreista täysi teho eteen ja katsotaan kuka vie pidemmän korren. Lopputuloksen voi nähdä täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=qbgehS9XmzU
Onhan tuosta ollut aiemminkin jo puhetta, joten nyt oli mitä mainioin paikka testata voimasuhteet. Niinhän siinä sitten kävi, että sähkö vei ottelun puhtaasti 3-0, mutta hauskaa oli !. Yritimme Teasessa laittaa todella kampoihin: Dieselmoottori oli vedoissa täydellä kaasulla ja pakoputkesta tuli ajoittain hyvinkin mustaa savua, mutta ElecTripin sähkömoottori ei jättänyt mitään jossiteltavaa. Potkurivirta kumosi hitaan dieselin täysin ja veneet lähtivät kiihtymään melko reipasta vautia.
Kunniakierrosta ajaessaan tuli vielä esiin sähkömoottorin aivan uskomaton kyky reagoida suunnan vaihdoksiin. Vene on mahdollista pysäyttää kuin seinään ja liikkeelle lähdetään alta aikayksikön! Vastaavaa kykyä vastata kaasuun ei dieselmoottorilla saa. Nopeissa suunnanvaihdoissa olisi dieseliin kytketty vaihteisto todella kovilla. Rannoille tulikin nopeasti runsaslukuinen joukko uteliaita seuraamaan haastettamme ja Elecin ylivoima irroitti hyvät huudot: "Mikko sä ajat väärään suuntaan..." Jostain kumman syystä ei saatu enää ketään muuta ottamaan haastetta köydenvetoon vastaan :)
Sunnuntai päivä olikin sitten jo kisojen puolesta oma lukunsa, taistelu jatkui radalla ja näin edespäin. Tärkein oli kuitenkin ehkä jo saavutettu lauantaina illalla. Toivottavasti kaikilla rannoilla olleilla oli lähellekään yhtä hauskaa, kuin meillä! Eikun sähköllä eteenpäin.
maanantai 23. heinäkuuta 2012
tiistai 10. heinäkuuta 2012
Pitkä purjehdus
Alkuperäinen testisuunnitelma lensi ikkunasta pihalle kun kerhon rannikkopursi päätyi yllättäen telakalle keskellä parasta kautta ja todettiin että korvataan ElecTripillä kerta vene alkaa purjehduskunnossa olemaan. Näinpä vene lähteekin kerhon perinteiselle Pitkälle purjehdukselle, joka suuntaa tänä vuonna Ruotsin rannikolle ja Mälaren-järvelle, ehkä Gotlantiinkin, ja kestää kuutisen viikkoa. Venettä ehdittiin tätä ennen testailla pari viikkoa ja kun varsinaisia isompia ongelmia ei ilmennyt niin ei ole hyvää syytä olla testaamatta vähän isomminkin. Lopulta saaristo on saaristoa Ruotsissakin, samoin sähkö on sielläkin samanlaista, sinistä ja sattuvaa väärin käytettynä ja hyvä veneen polttoaine oikein käytettynä, letkusta saa lisää.
Lopulta tästä saadaan nyt sitten samantien kunnolla kokemusta sähköveneen soveltuvuudesta pitempään matkakäyttöön, ja havaintoja raportoidaan tästä jossain vaiheessa reissun varrelta.
Lopulta tästä saadaan nyt sitten samantien kunnolla kokemusta sähköveneen soveltuvuudesta pitempään matkakäyttöön, ja havaintoja raportoidaan tästä jossain vaiheessa reissun varrelta.
Hangon Regatta
Melkoisen hyvät hulinat oli, hauskaa kisailua ja laiturielämää. Taidettiin saada aika paljon huomiota sähköveneellä, ainakin uteliaita riitti :) Tästä kirjoitellaan viel parempaa raporttia ehtiessä, kera kuvien ja videon.
Kisaveneenä sähkökäyttöinen on toki rokkaa kuin sata jänistä, painopiste on paremmassa paikassa kuin polttomoottorilla ja muuten tuo ei kisaamiseen varsinaisesti vaikuta vaan ratkaisevaa on tuo toinen ekologinen liikkumamuoto eli purjeet. Tuuligeneraattoriahan purjeveneen moottoria varten on turha asennella, veneessä kun tavallaan on jo aika tehokas laitteisto tuulen muuttamiseksi liike-energiaksi. Eliötön ja myrkkymaaliton pohja tuo toki plussaa myös, ainakin toistaiseksi näyttäisi olevan puhdas. Potentiaalisesti tuosta voisi saada hiomalla sileämmän kuin myrkkypohjista, ja jos eliöt pysyvät poissa koko kauden voi tässä olla varsin voittoisa konsepti.
Kisaveneenä sähkökäyttöinen on toki rokkaa kuin sata jänistä, painopiste on paremmassa paikassa kuin polttomoottorilla ja muuten tuo ei kisaamiseen varsinaisesti vaikuta vaan ratkaisevaa on tuo toinen ekologinen liikkumamuoto eli purjeet. Tuuligeneraattoriahan purjeveneen moottoria varten on turha asennella, veneessä kun tavallaan on jo aika tehokas laitteisto tuulen muuttamiseksi liike-energiaksi. Eliötön ja myrkkymaaliton pohja tuo toki plussaa myös, ainakin toistaiseksi näyttäisi olevan puhdas. Potentiaalisesti tuosta voisi saada hiomalla sileämmän kuin myrkkypohjista, ja jos eliöt pysyvät poissa koko kauden voi tässä olla varsin voittoisa konsepti.
Testimatkailua
Nyt kun vene saatiin vesille ja tikku ylös niin on toki koeajojen aika. Ensimmäisenä testinä toimi toki mastokraanalle ajo, ja rikin perussäätöjen samoin kuin purjeiden ja koneen toimivuus varmistettiin lyhyellä iltalenkillä. Tämän jälkeen veneellä vedettiin puolikas kurssi ja siirtopurjehdus Hankoon. Reissujen aikana vene toimi pääosin odotusten mukaisesti eli oikein hyvin, joitain pikkubugeja toki tuli vastaan.
Kone lähtee päälle normaalisti pääkytkimeltä, mutta jos se on käyttämättä yli 10min täytyy systeemi resetoida pääkytkimestä. Ilmeisesti moottorikontrolleri menee johonkin lepotilaan vaikka sitä ei käsketäkään, ja ei osaa itse sieltä palautua. Vaan tämä nyt on ennemmin pikkuvaiva kuin vika, korjautuu kun käyttää päävirrat nollissa ennen tarvetta koneelle, ja korjautuu myöhemmällä softaversiolla kokonaan. Yksi uusista akkulatureist osoittautui vialliseksi, mutta saatiin vaihdettua samantien. Kun vika huomattiin Elisaaressa ja soiteltiin vähän niin uusi laturi lähti Regattamiehistön matkaan ja oli vastassa laiturilla seuraavana iltana, melkoisen loistavaa palvelua.
Muuten systeemit onkin pelanneet hyvin, hupipuolella oikeastaan kaikki toimii mitä on asennettu. Lämmitin puhaltaa lämmintä ilmaa kun napista painaa, hella samoin. Mittarit pelaa, valot pelaa, kulkuvalot pelaa, veharilla saa yhteyden kaveriin ja rokki soi radiosta. Mikäs tällä purjehtiessa. Joitain keskeneräisiä juttuja pitäisi vielä, ainakin nyt makeavesitankin letkutus ja jääkaapin koneisto. 12V puolelle pitäisi myös volttimittari jotta näkisi akun tilanteen. Samoin toki uutta moottorin näyttöpaneelia odotellaan vielä, jotta näkisi akkujen varaustilan.
Moottori itsessään on loistava käyttää, tehoa on rutkasti ja se tulee heti kun kahvasta kääntää eikä viiveellä kuten dieselissä. Vene on ihan uskomattoman helppo satamassa, FE kun kääntyy kolikon päällä muutenkin ja nyt vauhtiakin saa lisää ja pois tosi rivakasti. Pysähtyykin kuin seinään kun käyttää kahvaa taaksepäin. Toki myös koneajo muuten pelaa kivasti, ääntä on juuri senverran ettei tarvitse arpoa pyöriikö kone, mutta ihan erilailla hiljainen kuin diesel. Selkeinpänä eron huomasi kun Hangon siirron keskiviikkona tuuli loppui jossain Gåsiksella ja siitä suurin osa matkasta kohti Elisaarta tultiin sähköllä, joku 7-8h ja 4kn marssivauhtia eli 30 mailia, ja silti oli viel hyvän purjehduspäivän fiilis ennemmin kuin sellanen mikä tulee jos napottaa dieselillä koko päivän. Samalla näkyi jo vähän tuokin että ei sähkömoottori lopulta kovin paljon syö kantomatkasta kunhan satamasta saa lisää latinkia ja hiukan huomioi reitin eikä stressaa siitä et olis pakko päästä kovaa kokoajan. Lopulta vaikka tuo taloudellinen 4kn on hitaahkoa niin kyllä silläkin matkaa taittuu kun sitä voi ajaa ~koko päivän, veneessä kuitenkin on peti ja keittiö käytettävissä samalla. 5kn on järkevän matkavauhdin yläraja, senjälkeen alkaa vastus nousta turhan paljon. Toki purjeilla 7kn on vielä järkevä ja joskus jopa helppo matkavauhti kuten tokana siirtopäivänä todettiin spinnuillessa. Tokan siirtopäivän aikana tuli muutenkin testailtua purjehdusominaisuuksia kun treenailtiin Regattaa varten, ja samalla purjehdusheloitus laitettiin viimeisen päälle tikkiin.
Voidaan siis tämän perusteella todeta alustavasti jotta ainakin lyhyempään matkailuun ja kurssikäyttöön sähkövene sopii oikein hyvin. Näin toki arveltiinkin jo ennakkoon ja siihen tätä on ensisijaisesti rakennettukin.
Kone lähtee päälle normaalisti pääkytkimeltä, mutta jos se on käyttämättä yli 10min täytyy systeemi resetoida pääkytkimestä. Ilmeisesti moottorikontrolleri menee johonkin lepotilaan vaikka sitä ei käsketäkään, ja ei osaa itse sieltä palautua. Vaan tämä nyt on ennemmin pikkuvaiva kuin vika, korjautuu kun käyttää päävirrat nollissa ennen tarvetta koneelle, ja korjautuu myöhemmällä softaversiolla kokonaan. Yksi uusista akkulatureist osoittautui vialliseksi, mutta saatiin vaihdettua samantien. Kun vika huomattiin Elisaaressa ja soiteltiin vähän niin uusi laturi lähti Regattamiehistön matkaan ja oli vastassa laiturilla seuraavana iltana, melkoisen loistavaa palvelua.
Muuten systeemit onkin pelanneet hyvin, hupipuolella oikeastaan kaikki toimii mitä on asennettu. Lämmitin puhaltaa lämmintä ilmaa kun napista painaa, hella samoin. Mittarit pelaa, valot pelaa, kulkuvalot pelaa, veharilla saa yhteyden kaveriin ja rokki soi radiosta. Mikäs tällä purjehtiessa. Joitain keskeneräisiä juttuja pitäisi vielä, ainakin nyt makeavesitankin letkutus ja jääkaapin koneisto. 12V puolelle pitäisi myös volttimittari jotta näkisi akun tilanteen. Samoin toki uutta moottorin näyttöpaneelia odotellaan vielä, jotta näkisi akkujen varaustilan.
Moottori itsessään on loistava käyttää, tehoa on rutkasti ja se tulee heti kun kahvasta kääntää eikä viiveellä kuten dieselissä. Vene on ihan uskomattoman helppo satamassa, FE kun kääntyy kolikon päällä muutenkin ja nyt vauhtiakin saa lisää ja pois tosi rivakasti. Pysähtyykin kuin seinään kun käyttää kahvaa taaksepäin. Toki myös koneajo muuten pelaa kivasti, ääntä on juuri senverran ettei tarvitse arpoa pyöriikö kone, mutta ihan erilailla hiljainen kuin diesel. Selkeinpänä eron huomasi kun Hangon siirron keskiviikkona tuuli loppui jossain Gåsiksella ja siitä suurin osa matkasta kohti Elisaarta tultiin sähköllä, joku 7-8h ja 4kn marssivauhtia eli 30 mailia, ja silti oli viel hyvän purjehduspäivän fiilis ennemmin kuin sellanen mikä tulee jos napottaa dieselillä koko päivän. Samalla näkyi jo vähän tuokin että ei sähkömoottori lopulta kovin paljon syö kantomatkasta kunhan satamasta saa lisää latinkia ja hiukan huomioi reitin eikä stressaa siitä et olis pakko päästä kovaa kokoajan. Lopulta vaikka tuo taloudellinen 4kn on hitaahkoa niin kyllä silläkin matkaa taittuu kun sitä voi ajaa ~koko päivän, veneessä kuitenkin on peti ja keittiö käytettävissä samalla. 5kn on järkevän matkavauhdin yläraja, senjälkeen alkaa vastus nousta turhan paljon. Toki purjeilla 7kn on vielä järkevä ja joskus jopa helppo matkavauhti kuten tokana siirtopäivänä todettiin spinnuillessa. Tokan siirtopäivän aikana tuli muutenkin testailtua purjehdusominaisuuksia kun treenailtiin Regattaa varten, ja samalla purjehdusheloitus laitettiin viimeisen päälle tikkiin.
Voidaan siis tämän perusteella todeta alustavasti jotta ainakin lyhyempään matkailuun ja kurssikäyttöön sähkövene sopii oikein hyvin. Näin toki arveltiinkin jo ennakkoon ja siihen tätä on ensisijaisesti rakennettukin.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Hangon Regattaan
eVene lähtee nyt vähän pidemmälle testimatkalle Hangon Regattaan. Riki on nyt pystyssä ja jonkinlaisissa säädöissä, purjeet ja muut varusteet veneessä. Yksi kurssinpuolikas veneellä ehdittiin jo pitää suht hyvällä menestyksellä. Pikkubugeja ilmenee vielä, jostain syystä moottori pitää bootata päävirtakytkimestä jos se on ollut käyttämättä 10 minuuttia. Ja joskus muutoinkin, softan sielu on välillä veneenrakentajalle mysteeri. Mutta kyllä tää tästä, proton kanssa bugit on odotettavissa ja ne liiskataan sitä mukaa kun löydetään, siksihän testiajoja tehdään.
Nyt saatiin myös varsinaiset akut veneelle ja esisarjan akut pois. Ajoajan ja varaustilan näyttö puuttuu vielä, toistaiseksi lasketaa sähkön riittämistä käsin, mutta enää akut eivät voi tehdä spontaania itsemurhaa jos ne tyhjennetään vaan tuotantosarjan akuissa on suojaukset jotka pitää akut kunnossa vaikka käyttäjä hölmöilisi. Toki parempi muistaa sähkön rajallisuus, tuota kun ei varakanisterista saa nopeasti kaadettua lisää vaan loppuessaan se on oikeasti loppu. Akkujen mukana tuli myös uudet laturit, jotka täytyy sijoittaa eri paikkaan kuin ennen koska latausjohtojen jatkaminen on suuri no-no ja laitekaapista ei yletä. Noille löytyi jo hyvä paikka selkänojien alta, asentunevat jossain kohtaa regattaa.
Protoasteen eVene herättänee jonkunasteista uteliaisuutta Hangon laituriparlamentissa, ja paikalla olevat tiimipaitoihin puetut kerholaiset toki esittelevät venettä uteliaille, minkä muulta Regattapuuhalta ehtivät. Perinteiseen Tripin tapaan varsinaisia menestyspaineita ei oteta, vaan kisoihin osallistutaan enemmän hauskanpito mielessä ja kisailua uusille ihmisille opettaen. Meidän palkintokaappi ei ole kasa pokaaleja varaston pohjalla pölyttymässä vaan ne kymmenet ihmiset jotka kerhon kautta ovat kilpapurjehduksen löytäneet ja johonkin veneeseen sitä päätyneet harrastamaan.
Nyt saatiin myös varsinaiset akut veneelle ja esisarjan akut pois. Ajoajan ja varaustilan näyttö puuttuu vielä, toistaiseksi lasketaa sähkön riittämistä käsin, mutta enää akut eivät voi tehdä spontaania itsemurhaa jos ne tyhjennetään vaan tuotantosarjan akuissa on suojaukset jotka pitää akut kunnossa vaikka käyttäjä hölmöilisi. Toki parempi muistaa sähkön rajallisuus, tuota kun ei varakanisterista saa nopeasti kaadettua lisää vaan loppuessaan se on oikeasti loppu. Akkujen mukana tuli myös uudet laturit, jotka täytyy sijoittaa eri paikkaan kuin ennen koska latausjohtojen jatkaminen on suuri no-no ja laitekaapista ei yletä. Noille löytyi jo hyvä paikka selkänojien alta, asentunevat jossain kohtaa regattaa.
Protoasteen eVene herättänee jonkunasteista uteliaisuutta Hangon laituriparlamentissa, ja paikalla olevat tiimipaitoihin puetut kerholaiset toki esittelevät venettä uteliaille, minkä muulta Regattapuuhalta ehtivät. Perinteiseen Tripin tapaan varsinaisia menestyspaineita ei oteta, vaan kisoihin osallistutaan enemmän hauskanpito mielessä ja kisailua uusille ihmisille opettaen. Meidän palkintokaappi ei ole kasa pokaaleja varaston pohjalla pölyttymässä vaan ne kymmenet ihmiset jotka kerhon kautta ovat kilpapurjehduksen löytäneet ja johonkin veneeseen sitä päätyneet harrastamaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)